Tuesday, October 30, 2012

you, you wanna test my patience do you

Mulla on nyt jokainen viikko ihan super kiireinen, täynnä treenejä, töitä ja muuta ohjelmaa jota oon haalinut itselleni, sitten kun koitan vielä mahduttaa siihen kavereita ja muistaa tehdä koulujuttujakin, niin auttamatta jokin on jäänyt vähemmälle ja se on ollut blogi. Alan itsekin jo pikkuhiljaa ymmärtää, että mulla on liikaa puuhaa, oon tosi stressaantunut ja väsynyt. En vaan jaksaisi joka aamu nousta enää sängystä, koska ahdistaa kaikki se työmäärä mikä mua odottaa. Pitäisi joskus osata kieltäytyä!

Vaikka olen asiaa pohtinut, niin tänään taas laiskottelin ja lähdin suoraan koulusta Turkuun Nean kanssa. Me ollaan nähty ja juteltu liian vähän Nean muuton jälkeen, vaikka ollaankin samassa koulussa ja siksi päädyttiin amarilloon syömään ja höpisemään! Mikä olisikaan ihanampaa ja rentouttavampaa, masu on vieläkin täynnä. Kiitos muru!



Syyslomakin tuli ja meni, ensilumikin samalla. Mun syyslomalla otettiin 250 valokuvaa, joista julkaistavaksi voisi päätyä ehkä murto-osan murto-osa sattuneesta syystä, valvottiin kaksi aamua seitsämään ja nylonbeat biletettiin, joten ihan mahtavaa oli! Kiitos jokaiselle, en kylläkään ole ihan varma ketä kaikkia pitäisi kiittää..



Viime viikonloppuna kävin mummin ja serkkujen luona Heinolassa. Mun ukki nukkui pois melkein 10-vuotta sitten, marraskuun alussa tulee 10 täyteen. Käytiin ukin haudalla ja muutenkin muisteltiin ukkia. Täytyy todeta, että aika vähän mä hänestä muistan enää, mutta kaikki mieleenpainuneet muistot on kyllä mitä parhaimpia.


Sainpas pitkän postauksen aikaan.. Palaillaan taas!

Tuesday, October 16, 2012

you only live once





we♥it


Läheisen poismeno on yks maailman kamalimmista asioista. Kuka sitä haluaisi muuten vaan miettiä, se tuntuu niin kaukaiselta ja epätodelliselta, eihän semmosta käy kellekään? Kukaan ei ansaitse sitä tuskaa ja kamaluutta mitä siitä aiheutuu. Jos elämässä kuitenkin joku poistuu sun lähimmäisistä, tutuista tai edes kummin kaimoista, se laittaa miettimään. Asia tuntuu silti niin epätodelliselta ja käsittämättömältä vääryydeltä. Miksi liian moni elämä päättyy liian aikasin? Miksi? 

R.I.P Jani